New Yorkille

Ulkona ilma väreili kuumana kun seisoin kerrostaloni tuulikaapissa Brooklynissa aamukolmelta toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Mukanani oli kaksi matkalaukkua ja olin juuri sulkenut siinä talossa olleen asuntoni oven viimeistä kertaa. Olin matkalla La Guardian lentokentälle, muuttamassa pois New Yorkista takaisin Kanadaan.

Vuosi New Yorkissa oli hieno kokemus, josta olen todella iloinen. Tiesin kuitenkin jo alun alkaen, että tuskin sinne jäämme pysyvästi. Ja kun Carey sitten haki opiskelemaan Lontooseen, Kanadaan, niin lähtömme varmistui. Tätä kirjoittaessani olen asunut kauniissa, pienessä Kanadan Lontoossa jo kaksi viikkoa.

Jatkan kuitenkin töitä R/GA:lle täältä käsin. Virallisesti teen sitä freelance-pohjalta, mikä avaa mahdollisuuksia tehdä keikkaa myös muille. New Yorkissa pääsen käymään töiden puolesta toivottavasti taas parin kuukauden sisällä.

New York

Ensimmäiset viisi kuukautta New Yorkissa tuntuvat menneen nopeasti. Työ ei ole ihan sitä, mitä toivoin/odotin. Perusasetelma on kyllä kunnossa ja oma roolini vahva, mutta asiakkaamme on hankala, byrokraattinen ja tehoton, ja oma projektinhallintamme ontuu. Työpäivät venyvät käsittämättömän pitkiksi ja työ on usein turhauttavaa.

Mutta kaupunki - New York - on parhaimmillaan suurenmoinen ja huonoimmillaankin vain hieman liian suuri, vilkas ja rasittava. Asumme Brooklynissa, jossa pääsee mukavasti pakoon Manhattania. New Yorkilla on selvästi sitä, mitä eurooppalaisillakin kaupungeilla on ja Torontolla taas monesti ei, eli kaunista, hoidettua arkkitehtuuria, toimiva joukkoliikennejärjestelmä, kauniita julkisia tiloja ja paikkoja, sekä tiettyä arvokkuutta. Amerikkalaisen järjestelmän huonot puolet, lähinnä terveysvakuutusjärjestelmä, toki vaivaavat mieltä välillä, mutta ideologisesti New York on aika kaukana keskilännestä. New York on historialtaan hollantilainen kaupunki, suuri sekoitus kaikkia tälle mantereelle saapuvia, ja mieleltään monin tavoin lähempänä Pariisia, Lontoota ja Berliiniäkin kuin Dallasia tai Detroitia. Kunhan työt pysyvät jollain tapaa ruodussa eikä kohdalle satu mitään ikäviä yllätyksiä, niin täällä elää aikansa oikein mielellään.

Muutto New Yorkiin

Kuten olet saattanut Facebook-statuksestani jo aiemmin lukea, niin olemme muuttamassa New Yorkiin. Minulle alettiin tarjoamaan sieltä houkuttelevaa työpaikkaa jo viime joulukuussa, ja siitä asti asia on sitten pikkuhiljaa edennyt. Moneen otteeseen olemme miettineet, lähdemmekö sinne, ja minulle oli tarjolla myös useita uusia duunipaikkoja täällä Torontossa. New Yorkin paikan houkutus (Interaction Design Director R/GA:lla) vei kuitenkin voiton.

Nyt olen juuri palannut Ottawasta USA:n konsulaatista työviisumihaastattelusta, ja muuttopäiväksi on jo valittu 1.6. Ja nyt, kun lähtö on jo siis aika peruuttamaton, se hieman pelottaa ja arveluttaa. Tämän kevättalven ja kevään kuluessa olen vihdoin alkanut kokemaan oloni Torontossa todella mukavaksi, ja mietin, teenkö virheen lähtemällä pois juuri nyt. Suunnitelmamme on, ettemme viivy New Yorkissa kuin kenties vuoden tai korkeintaan kaksi, minkä jälkeen voimme palata Torontoon (tai lähteä Suomeen, jos todella siltä alkaa tuntua), mutta tiedän hyvin, että lähdön jälkeen paluu on aina vaikeampaa. Vaikka olisinkin missannut sillä todella mahtavalta vaikuttavan position ja työpaikan, niin muuten olisin kyllä nyt voinut hyvin jäädä Torontoonkin.

Mutta katsotaan... Nyt kun meillä on vielä mahdollisuus yhteen uuteen seikkailuun, niin lähdetään sille ja tehdään sitten vuoden päästä uusia päätöksiä. USA:n puolelle en ole koskaan hinkunut enkä koskaan sinne luullut päätyväni, mutta R/GA on tällä hetkellä ehdoton ykkönen tämän mantereen digitoimistoista ja New Yorkilla on kyllä puolensa kaupunkina.

Päivittelen tänne kuulumisia muutaman kuukauden sisällä, kun muutto on ohitse ja elämä New Yorkissa alkanut.

Back on the bike again

On Wednesday this week I think I had my worst TTC experience of the winter. Standing on an absolutely jampacked streetcar waiting for a stampede to happen, then waiting for another streetcar in -15 and windchill for 15 minutes is just not what makes me happy.

So far I had put off riding my bike since mid-December, when we first got a serious amout of snow here. But today I decided to brave the ice, snow and cold and take my trusty bike on the street again. And I loved it. I'll do it again tomorrow.

Toronto's public transit network, operated by the Toronto Transit Commission, comprises three (or four, depending on how you count them) subway and RT lines, eleven streetcar lines and 168 bus routes. The price of a 30-day transit pass, known as Metropass, is $109 CAD (approx. 67 EUR). The population of the city of Toronto, according to Wikipedia, is 2,503,281.

For comparison, Berlin, with a population of 3,424,764, has nine U-Bahn lines, fifteen S-Bahn lines, 28 streetcar routes and 150 bus lines. The price of a 30-day pass is 72 - 88.50 EUR ($117 - $144 CAD) depending on the number of zones the pass is valid for.

New York, with a population of 8,274,527, has about 24 subway lines (local and express), no streetcars and 240 bus lines (local and express). The price of a 30-day MetroCard is $81 USD (approx. $102 CAD).

Helsinki, with the population of just 574,579, has one or two subway lines (depending on how you count them), several commuter train lines (similar to S-Bahn in Germany), eleven streetcar lines (as many as Toronto), 93 local and about 105 regional/metro area bus lines and two ferry lines. The price of a 30-day transit pass is 42.80 EUR (approx. $70 CAD).

The main difference between Toronto and the other three cities - and particularly Berlin and Helsinki - is that in Helsinki and Berlin the system is modern, efficient and on time, and therefore offers reasonable value for the money paid for the fare. In New York, the subway system, which is one of the largest in the world and the only 24-hour subway in the world, moves people better than probably anything in Toronto.

So I'm sticking to the bike now and hoping for warmer weather. ;)

New York

Palasin tänään kotiin toiselta New Yorkin matkaltani vajaan kahden kuukauden sisällä. Tällä kertaa olin NYC:ssa kahden soittokeikan vuoksi. Kävin myös työantajani New Yorkin toimistolla.

Keikat olivat perjantaina, ja lauantaiaamu meni krapulan paranteluun. Iltapäivällä matkasin metrolla ostoksille. Lama näkyy jo New Yorkin katukuvassa - ihmisiä on joulusesongista huolimatta liikkeellä vähemmän kuin tavallisesti - ja kuuluu ihmisten puheissa. Katujen rauhallisuus oli minusta kuitenkin hyvä asia. Muutenkin nautin New Yorkista tällä kertaa aika paljon. Nykissä tuntui nyt olevan Torontoon verrattuna jopa jotain Helsingistä muistuttavaa: Manhattanin kerrostaloasunnoista tuli mieleen omat, menneet asuntomme Töölössä ja Kalliossa.

Flickrissä on muutama kuva matkaltani, ja samoin reilun viikon takaiselta St. Catharinesin reissulta, jolta palatessa autosta puhkesi rengas. Räntäsateessa ja myrskytuulessa vaihdoin alle vararenkaan valtatien pientareella.

New Yorkin kuvia verkossa

Laitoin muutaman kuvan parin viikon takaiselta, sateiselta New Yorkin matkalta verkkoon Flickr-tililleni ja enemmän Facebook-tililleni. Ja eilen varmistui, että menen kuin menenkin 5. joulukuuta New Yorkiin soittokeikalle.

Pari viikkoa syksyä

Pariin viime viikkooni on mahtunut matka New Yorkiin, vuosittainen Nuit Blanche -"taiteiden yö" täällä Torontossa sekä uusi työtarjous. Parhaillaan pohdin siis, jäänkö nykyiseen työpaikkaani vai vaihdanko toiseen. Vaikken nykyisestä tilanteestani Publiciksella ole koskaan suunnattomasti nauttinutkaan ja vaikka toinen tarjous on hyvin houkutteleva, en ole vielä aivan varma päätöksestäni. Annan siis asian maata vielä päivän, ehkä kaksi, ja sitten on pakko päättää.

Säät ovat vaihtuneet syksyksi täälläkin, vaikka tällä viikolla aurinko paistaa ja päivällä lämpöä on lähelle 20. Tänään kuulin, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä olen New Yorkissa musakeikoilla joulukuun alussa. Luvassa on siis lisää Isoa Omenaa.