Päätimme vaihtaa asuntoa ja irtisanoimme pari viikkoa sitten nykyisen kämppämme vuokrasopimuksen. Sitä seurasi tietenkin sitten kuumeinen uuden asunnon metsästys, joka päättyi perjantaina, kun maksoimme takuuvuokran uudesta kodista.
Asunnonhaku muistutti heti ikävästi siitä, mitä vuokra-asunnon haku yleensä on: hätäistä etsiskelyä, seisomista jonossa kahdenkymmenen muun asunnonhakijan kanssa ja useiden kummallisten asuntoratkaisujen näkemistä, muutaman kivan asunnon menettämistä ja sitten tyytymistä siihen, mitä saa. Jos alussa on sortunut haaveilemaan löytävänsä unelma-asunnon vuokralle, niin se uni katoaa mielestä parin ensimmäisen nähdyn asunnon jälkeen. Toisaalta muistan kyllä, että fiilikset olivat melko samat myös silloin, kun haimme ostettavaa asuntoa. "Täydellisen" asunnon saanee itselleen vain remontoituaan ostamansa vanhan asunnon vuosien saatossa mieleisekseen tai rakentamalla alusta asti haluamansa kodin. Ja ehkä joskus vuokra-asunnon hakijaakin voi onnistaa ja jostain löytyy mielettömän hieno diili. Mietimme asunnon ostamistakin täältä, mutta monesta eri syystä päädyimme jatkamaan vuokralla asumista.
Nykyisellä asunnollamme oli hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena tilan määrä, mukava ja kohtuullisen siisti yläkerta (katutaso) sekä pyykinpesukone ja kohtuullisen hyvä yksityisyys. Huonoina puolina taas olivat sijainti melko kaukana keskustasta ja metrolinjalta sekä se, että vaikka tilaa teorissa onkin paljon, niin siitä melko iso osa oli kellarissa, joka on täysin viimeistelemätön, talvella kylmä ja kesällä kostea tila. Ei hyvä.
Uuden paikan löysimme College- ja Ossington-katujen kulmilta, siis selkeästi lähempää keskustaa. Uudessa asunnossa on ehkä hieman vähemmän neliöitä, mutta huoneluku säilyy samana ja tilat ovat kaikki siistejä ja käyttökelpoisia. Bonuksena tulee iso takapiha, jonne laitan pystyyn yrtin jos toisenkin. Muutamme sinne elokuun alussa, eli nyt vielä seuraavat viisi viikkoa kuluu tässä nykyisessä kodissa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment