Tiistai-iltana yrittäessäni paluuta Detroitin lentokentältä Chicagon kautta Torontoon oli talven ensimmäinen iso, Las Vegasiinkin levinnyt lumimyrskyrykelmä alkamassa. Chicagosta pyrytys oli levinnyt Detroitiin, ja auraamiseen sekä jäänestoaineilla suihkutteluun kyllästyneet lentoyhtiöt alkoivat perua lentojaan. Minulla kävi kuitenkin tuuri, sillä sain siirron Chicagon lennolta suoralle Toronton lennolle. Air Canadan piskuinen potkuriturbiinikone pääsi kuin pääsikin lähtemään lumiselta kentältä tunnin verran myöhässä, ja 45 minuutin lennon jälkeen saavuin Torontoon tunnin aikaisemmin kuin mitä alkuperäisillä, Chicagon kautta reititetyillä lennoilla olisin ehtinyt.
Tänään lumipyry iskeytyi Torontoon ja paikalliset uutislähetykset varoittelivat tavalliseen tapaansa "hirveästä lumimyräkästä", snowmageddonista, joka pysäyttää liikenteen ja sysää vain hieman kesärenkaita pitävämmillä all season -kumeilla luistelevat ontariolaisautoilijat ojaan. Pääsin kuitenkin ratikalla töihin, sillä aamulla lunta ei ollut kaupungissa tullut vielä siinä määrin, että julkiset pysähtyisivät.
Tänään on viimeinen työpäiväni ennen kahden viikon lomaa. Huomenna aloitamme pitkän matkan Suomeen, ensimmäistä kertaa liki 1,5 vuoteen. Kuljemme ensin junalla New Yorkiin, josta lennämme seuraavana päivänä suoraan Helsinkiin. Juna+lento New Yorkista kun osoittautui tällä kertaa halvemmaksi kuin Torontosta lentäminen.
Tämä viikko on ollut siinä määrin kiireinen, etten ole juuri ehtinyt ajatella Suomen matkaa. Nyt ajatukset alkavat kuitenkin keskittyä siihen, ja työnteko on vaikeaa. Onkin jo aika pitää lomaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment