Viime joulun vietimme täällä Kanadassa, joten ensi jouluna on taas Suomen vuoro. Ja koska lentojen hinnat näyttivät olevan jo nyt nousussa, päätimme hankkia liput tällä viikolla. Saavumme varmuudella Helsinkiin 22.12., ja saatamme viettää siellä ensin yhden yön ennen kuin jatkamme matkaa Lappiin joulunviettoon. Palaamme sitten Helsinkiin 27. tai 28. päivä ja olemme siellä uuden vuoden, kunnes lähdemme 3. tammikuuta kotimatkalle Torontoon.
Jouluun on vielä paljon aikaa eikä lumisia (?) vuodenaikoja tee mieli ajatella vielä nyt, kun täällä on kesän helteitäkin vielä jäljellä, joten en mene vielä enempää yksityiskohtiin. Lähempänä, syksyn kuluessa, ehdimme miettimään tarkemmin Suomen suunnitelmamme. Mutta sen verran tiedämme jo nyt, että jossain välissä Helsingissä haluamme järjestää ravintola-illan, jossa näemme toivottavasti mahdollisiman monet ystävistämme siellä.
Sunday, August 24, 2008
Wednesday, August 13, 2008
Ensimmäinen vuosi
Eilen tiistaina, 12.8. tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun muutimme Kanadaan. Kun ajattelen, miten tuoreilta kaikki muistot tältä vuoden ajalta ja myös ajalta ennen Kanadaan tuloa vielä tuntuvat, vaikuttaa vuosi lyhyeltä ajalta. Se on mennyt nopeasti. Mutta toisaalta tähän vuoteen Torontossa on ehtinyt mahtua monenlaista: kaksi eri työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa, joista toiseen muutimme vasta pari viikkoa sitten. Niin ajatellen vuosi tuntuu pitkältä ajalta.Osa asioista turhauttaa täällä vieläkin, osaan on nyt jo tottunut, ja osasta asioista olen täällä aina pitänyt. Ystäviä, vanhempia, turvallisia pyöräteitä, rauhallisia katuja ja tehokasta joukkoliikennettä on Suomesta tietysti edelleen ikävä. Mutta Toronton värikkyydestä ja siitä, miten ihmiset sitä arvostavat, pidän edelleen vähintään yhtä paljon kuin olen aina siitä pitänyt.
Kenties muutaman vuoden päästä asumme jälleen Suomessa. Silloin, kun asuin vielä Helsingissä ja mietin tänne muuttoa, pyrin päättämään itselleni - tietäen, että kotimaan vaihtaminen on kova haaste kenelle tahansa - että hammasta purren jätän tyypilliset maahanmuuttajan purnaukset sivuun heti alusta alkaen ja pyrin keskittymään siihen, mitä täällä voin arvostaa ja mistä voin nauttia. Se päätös ei ole ensimmäisen vuoden aikana kuitenkaan pitänyt. Nyt, kun oloni on ajan kuluessa täällä hieman tasaantunut, pyrin taas pitämään paremmin kiinni tuosta ajatuksesta. Keskityn nauttimaan tästä kokemuksesta niin kauan kuin tätä kestää. Niin ainakin suunnittelen nyt taas.
Ja toisaalta, ensi jouluksi ja uudeksi vuodeksi tulemme käymään Suomessa. Silloin voin taas hetken aikaa ajella nopeilla ja tehokkailla ratikoilla (Torontoon verrattuna), tavata kaikki kaverit ja perheen ja nauttia yleisesti ottaen tehokkaammasta, siistimmästä ja paremmasta infrastruktuurista. ;) Ja sitten palata taas Torontoon, jossa osaan kenties taas arvostaa täältä löytyviä asioita uudella tavalla sen jälkeen, kun olemme käväisseet Suomessa muistelemassa.
Labels:
Helsinki,
Kanada,
maahanmuutto,
maastamuutto,
Suomi,
Toronto
Sunday, July 27, 2008
Sunday, July 20, 2008
Paljasjalkajuoksua ja peräkärrypyöräilyä
Viimeiset kolme viikkoa Torontossa on riittänyt normaalia kesäkuumaa, 25 - 35 astetta, ja meillä on riittänyt vierailijoita. Ensin vanhempani olivat luonamme pari viikkoa ja sitten Careyn veli. Eilen illalla pidimme ystävien kanssa grillijuhlat ja nyt vierailijat ovat menneet, mutta nyt pitää aloittaa tavaroiden pakkaaminen muuttoa varten. Vaihdamme asuntoa kuun vaihteessa.Hankin pari viikkoa sitten vihdoin polkupyörän peräkärryn, jota oli metsästänyt jo pitkään. Nyt menee ruoka- ja viinakauppareissu samalla käynnillä nopeasti pyörällä polkien, ja kuskaan peräkärrillä paljon muutakin, mm. kaasutankin grillausta varten viime lauantaina. Ja nyt kun grillaamisella on hankkinut energiaa kehoonsa, niin olen taas palaamassa normaaliin treeniaikatauluun juoksemisessa. Tänään kiskaisin kevyen kymmenen kilometriä aamutuimaan heikossa vesisateessa.
Thursday, June 26, 2008
Open up for competition
Finally! A federally commissioned report urges Canada to open more of its economy for (foreign) competition.
"The bank-merger ban should be dropped and foreign companies should be able to buy bigger stakes in airlines and telecommunications companies, according to a sweeping report that is expected to form a key part of the government's agenda in the fall."
"The federally commissioned report, titled Compete To Win, is one of the most sweeping reviews of Canada's competition and foreign investment laws and has broad implications for almost every sector of the economy."
"Canada “as a nation just doesn't work well enough – we seem to be increasingly dysfunctional,” chairman Lynton (Red) Wilson told a business group Thursday in Toronto after releasing the report. “Do we have what it takes to be the best, or are we content with endlessly bickering over who gets what?”"
Read the whole article here.
"The bank-merger ban should be dropped and foreign companies should be able to buy bigger stakes in airlines and telecommunications companies, according to a sweeping report that is expected to form a key part of the government's agenda in the fall."
"The federally commissioned report, titled Compete To Win, is one of the most sweeping reviews of Canada's competition and foreign investment laws and has broad implications for almost every sector of the economy."
"Canada “as a nation just doesn't work well enough – we seem to be increasingly dysfunctional,” chairman Lynton (Red) Wilson told a business group Thursday in Toronto after releasing the report. “Do we have what it takes to be the best, or are we content with endlessly bickering over who gets what?”"
Read the whole article here.
Labels:
Canada,
competition,
economy,
government,
laws,
politics,
regulations
Sunday, June 22, 2008
Uusi koti
Päätimme vaihtaa asuntoa ja irtisanoimme pari viikkoa sitten nykyisen kämppämme vuokrasopimuksen. Sitä seurasi tietenkin sitten kuumeinen uuden asunnon metsästys, joka päättyi perjantaina, kun maksoimme takuuvuokran uudesta kodista.
Asunnonhaku muistutti heti ikävästi siitä, mitä vuokra-asunnon haku yleensä on: hätäistä etsiskelyä, seisomista jonossa kahdenkymmenen muun asunnonhakijan kanssa ja useiden kummallisten asuntoratkaisujen näkemistä, muutaman kivan asunnon menettämistä ja sitten tyytymistä siihen, mitä saa. Jos alussa on sortunut haaveilemaan löytävänsä unelma-asunnon vuokralle, niin se uni katoaa mielestä parin ensimmäisen nähdyn asunnon jälkeen. Toisaalta muistan kyllä, että fiilikset olivat melko samat myös silloin, kun haimme ostettavaa asuntoa. "Täydellisen" asunnon saanee itselleen vain remontoituaan ostamansa vanhan asunnon vuosien saatossa mieleisekseen tai rakentamalla alusta asti haluamansa kodin. Ja ehkä joskus vuokra-asunnon hakijaakin voi onnistaa ja jostain löytyy mielettömän hieno diili. Mietimme asunnon ostamistakin täältä, mutta monesta eri syystä päädyimme jatkamaan vuokralla asumista.
Nykyisellä asunnollamme oli hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena tilan määrä, mukava ja kohtuullisen siisti yläkerta (katutaso) sekä pyykinpesukone ja kohtuullisen hyvä yksityisyys. Huonoina puolina taas olivat sijainti melko kaukana keskustasta ja metrolinjalta sekä se, että vaikka tilaa teorissa onkin paljon, niin siitä melko iso osa oli kellarissa, joka on täysin viimeistelemätön, talvella kylmä ja kesällä kostea tila. Ei hyvä.
Uuden paikan löysimme College- ja Ossington-katujen kulmilta, siis selkeästi lähempää keskustaa. Uudessa asunnossa on ehkä hieman vähemmän neliöitä, mutta huoneluku säilyy samana ja tilat ovat kaikki siistejä ja käyttökelpoisia. Bonuksena tulee iso takapiha, jonne laitan pystyyn yrtin jos toisenkin. Muutamme sinne elokuun alussa, eli nyt vielä seuraavat viisi viikkoa kuluu tässä nykyisessä kodissa.
Asunnonhaku muistutti heti ikävästi siitä, mitä vuokra-asunnon haku yleensä on: hätäistä etsiskelyä, seisomista jonossa kahdenkymmenen muun asunnonhakijan kanssa ja useiden kummallisten asuntoratkaisujen näkemistä, muutaman kivan asunnon menettämistä ja sitten tyytymistä siihen, mitä saa. Jos alussa on sortunut haaveilemaan löytävänsä unelma-asunnon vuokralle, niin se uni katoaa mielestä parin ensimmäisen nähdyn asunnon jälkeen. Toisaalta muistan kyllä, että fiilikset olivat melko samat myös silloin, kun haimme ostettavaa asuntoa. "Täydellisen" asunnon saanee itselleen vain remontoituaan ostamansa vanhan asunnon vuosien saatossa mieleisekseen tai rakentamalla alusta asti haluamansa kodin. Ja ehkä joskus vuokra-asunnon hakijaakin voi onnistaa ja jostain löytyy mielettömän hieno diili. Mietimme asunnon ostamistakin täältä, mutta monesta eri syystä päädyimme jatkamaan vuokralla asumista.
Nykyisellä asunnollamme oli hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena tilan määrä, mukava ja kohtuullisen siisti yläkerta (katutaso) sekä pyykinpesukone ja kohtuullisen hyvä yksityisyys. Huonoina puolina taas olivat sijainti melko kaukana keskustasta ja metrolinjalta sekä se, että vaikka tilaa teorissa onkin paljon, niin siitä melko iso osa oli kellarissa, joka on täysin viimeistelemätön, talvella kylmä ja kesällä kostea tila. Ei hyvä.
Uuden paikan löysimme College- ja Ossington-katujen kulmilta, siis selkeästi lähempää keskustaa. Uudessa asunnossa on ehkä hieman vähemmän neliöitä, mutta huoneluku säilyy samana ja tilat ovat kaikki siistejä ja käyttökelpoisia. Bonuksena tulee iso takapiha, jonne laitan pystyyn yrtin jos toisenkin. Muutamme sinne elokuun alussa, eli nyt vielä seuraavat viisi viikkoa kuluu tässä nykyisessä kodissa.
Subscribe to:
Posts (Atom)